Oon kirjoittanut tätä tekstiä ny viikon mutta aina tulee tuo pieni mies tarpeidensa kanssa ;)
Mistähän sitä aloittaisi. Olin asennoitunut siihen , että synnytyksessä mennään monilla viikoilla yli.
Perjantaina käytiin vielä Jiin kanssa paroonin markkinoilla ja sielläkin kaikille vannoin , että huomenna (la) menisin vielä hyvän ystäväni häihin koska mitään tuntemuksia ei ollut.
La yönä kuitenkin klo 00.30 alkoi olla fiilis, et onko nää ny supistuksia, onhan ne. 10-12min välein teki kipeää , soitin synnärille 1.45 ja pyysivät vielä kokeilemaan suihkua ja niinhän mä tein. Klo oli 5.15 kun herätin Jiin ja sanoin, että ny kuule lähdetään laitokselle. Siinä sitten pakattiin äidille varmuudeksi oma vaatekassi ( jos potilashotelli kutsuu) isälle kassi ja vauvan vaatekassi sekä kassi missä oli kaikki viihdykkeet (lue eväät yms)
Matkalla lähti mun "Babytiimille viesti":
No sinne kun päästiin niin kokolailla aamu 7-ilta 22 oli odottelua, käytiin käyrillä , kipeitä supistuksia , huilattiin mitä pystyttiin, taas sattui.. Tunnit kuluivat edes takaisin käytävillä , osastolla.. Välillä jo olivat lähettämässä mua kotio, mutta mä mihinkään olis lähteny xD
Ja tämän alla olevan kuvan jälkeen alkoi sitten tapahtua (: kävelylle lähdettii ennen klo 23 ja ennen 00.00 sanottiin "kylä tästä kuule ny päästään synnärille"
Ja niin muutaman tunnin kuluttua kovan työn takana ollut synnytys ja pikkumies näki päivänvalon 2.8 klo:4.29 pituutta löytyi 50cm ja painoa 3670g. Se oli ihan uskomaton tunne, että 9kk sä kannat sitä pientä sisälläsi ja sitten se on siinä sun vieressä muuttaen koko maailmasi ❤️
Me päästiin potilashotelliin synnytyksestä 5h päästä ja kyllä mä olin siihen hotelliin kyllä niiii tyytyväinen. Apua sai tarvittaessa ja palvelu oli kuin missä tahansa hotellissa, parempikin. Isä sai myös olla yötä meidän kanssa siellä (:
Isovanhemmat ja meidän sisarukset kävi myös uutta tulokasta laitoksella katsomassa (:
Poika kun syntyi 2.8 nii 4.8 päästiin kotiin. Kotona on alkanut arki sujumaan hyvin (: nukutaan (vähä miten sattuu) syödään hyvin, neuvolan sanojen mukaan tulee potra poika ;)
Meirän pikkuinen jaksaa myös jo seurustella hetken jos toisenkin. Tosin senkin mieluiten yöaikaan;)
On tää kummallista, miten äitiys muuttaa ihmistä. Yhtäkkiä sitä on vastuussa pienestä ihmisestä ja tekisi mitä vain tämän puolesta (: Tärkeintä ja rakkainta maailmassa , mun ja Jiin MiniMiäs <3
(Pikku miehen kasvoja ei tulla näkemään Somessa sillä koen,että ne ketkä haluaa nähdä niin näkevät kyllä sitten livenä)
Meirän Minimiäs jo 11 päivää ja joka päivä hänestä oppii jotain uutta (:
"Kaunis pieni ihminen , sä olet ainutlaatuinen, mitä vastaan tuleekaan
Toista sua ei milloinkaan" <3
